ICT Leaders Finland

Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistoiminnan hyviä käytäntöjä 4: Kehittäminen

Kirjoittajana Reino Myllymäki.

Liiketoiminnan ja tietohallinnon yhteistyötä käsitelleen ja 24.9.2014 järjestetyn ILFin keskustelutilaisuuden annin pureskelu on edennyt neljänteen vaiheeseen, jossa käsittelen kehittämiseen liittyviä asioita. Hyviksi käytännöksi kehittämisessä nostettiin:

- On ymmärrettävä, että kehitysprojekti on liiketoiminnan muutosprojekti, jossa vetovastuu on liiketoiminnalla: sen ei saa antaa muuttua IT-projektiksi!
- Organisaatiolla on PMO ja sen seurauksena projektitoiminnan käytäntöjä ja projektikulttuuria
- Käynnistettäville hankkeille on laadittu kunnolla dokumentoitu Business Case, jonka merkitys mm. tavoitteen havainnollistajana ymmärretään.
- Omaksutut projektikäytännöt antavat kehityshankkeille riittävästi määrämuotoisuutta.
- Kehittämishankkeisiin on varattava aikaa - sekä kalenteriaikaa että osallistujien työaikaa.
- Hankkeet viedään määrämuotoisesti loppuun saakka, eikä käyttöönottoa jätetä kesken.
- Henkilökunta koulutetaan käyttöönoton yhteydessä.
- Jos tarkoitus on ottaa käyttöön SAP, on otettava SAPin prosessit käyttöön sellaisenaan.

Liiketoiminnalla on taipumusta delegoida IT-asioita tietohallinnolle. Yhden toimialan yrityksissä tietohallinnon rooli kehitystoiminnassa on suurempi kuin monitoimialayrityksissä, jolloin kehityshankkeiden delegoinnin vaarakin on suurempi. IT:n mahdollisuudet johtaa liiketoiminnan muutosprojektia ovat kuitenkin niin huonot, että sitä ei kannata yrittää kuin äärimmäisissä poikkeusolosuhteissa.

Projektin perustelun - Business Casen - dokumentointi on tärkeä juttu, tärkeämpi kuin osasin odottaakaan. Business Casehan määrittelee, mitä ollaan tekemässä ja miksi. Jos kaikki osapuolet tietävät sen, tavoitteista on helpompi saada yhteisiä ja niihin on helpompi sitoutua.

 

ILF